”Ja hän [Jeesus] puhui myös opetuslapsilleen:

’Oli rikas mies, jolla oli huoneenhaltija, ja hänelle kanneltiin, että tämä hävitti hänen omaisuuttansa. Ja hän kutsui hänet eteensä ja sanoi hänelle:

’Mitä minä kuulenkaan sinusta? Tee tili huoneenhallituksestasi; sillä sinä et saa enää minun huonettani hallita’.

Niin huoneenhaltija sanoi mielessään: ’Mitä minä teen, kun isäntäni ottaa minulta pois huoneenhallituksen? Kaivaa minä en jaksa, kerjuuta häpeän. Minä tiedän, mitä teen, että ottaisivat minut taloihinsa, kun minut pannaan huoneenhallituksesta’.

Ja hän kutusi luoksensa jokaisen herransa velallisista ja sanoi ensimmäiselle: ’Paljonko sinä olet velkaa minun herralleni?’

Tämä sanoi: ’Sata astiaa öljyä’.

Niin hän sanoi hänelle: ’Tässä on velkakirjasi, istu ja kirjoita pian viisikymmentä’.

Sitten hän sanoi toiselle: ’Entä sinä, paljonko sinä olet velkaa?’

Tämä sanoi: ’Sata tynnyriä nisuja’.

Hän sanoi hänelle: ’Tässä on velkakirjasi, kirjoita kahdeksankymmentä’.

Ja herra kehui väärää huoneenhaltijaa siitä, että hän oli menetellyt ovelasti. Sillä tämän maailman lapset ovat omaa sukukuntaansa kohtaan ovelampia kuin valkeuden lapset.

Ja minä [Jeesus] sanon teille: tehkää itsellenne ystäviä väärällä mammonalla, että he, kun se loppuu, ottaisivat teidät iäisiin majoihin. [sarkasmia]

Joka vähimmässä on uskollinen, on paljossakin uskollinen, ja joka vähimmässä on väärä, on paljossakin väärä.

Jos siis ette ole olleet uskolliset väärässä mammonassa, kuka teille uskoo sitä, mikä oikeata on?

Ja jos ette ole olleet uskolliset siinä, mikä on toisen omaa, kuka teille antaa sitä, mikä teidän omaanne on?

Ei kukaan palvelija voi palvella kahta herraa; sillä hän on joko tätä vihaava ja toista rakastava, taikka tähän liittyvä ja toista halveksiva. Ette voi palvella Jumalaa ja mammonaa’.

Tämän kaiken kuulivat fariseukset, jotka olivat rahanahneita, ja he ivasivat häntä.

Ja hän sanoi heille: ’Te juuri olette ne, jotka teette itsenne vanhurskaiksi ihmisten edessä, mutta Jumala tuntee teidän sydämenne; sillä mikä ihmisten kesken on korkeata, se on Jumalan edessä kauhistus’.”

• Luuk. 16: 1-15

Huoneenhaltija oli kirjanpitäjä. Tässä vertauksessa Jeesus oli sarkastinen, mitä häneltä ei yleensä kuultu. Olen merkinnyt sen kohdan suluissa. Jeesus on täysin oikeassa, sillä jos ihminen lankeaa ahneuden syntiin – mitä asiaa kohtaan tahansa – hän ei silloin voi olla uskollinen Jeesukselle. Missä aarteesi on, siellä on sydämesi, sanoi Jeesus toisessa kohtaa Raamattua.

Kirjanpitäjä oli ahneuden lisäksi epärehellinen, mutta valheen tie ei ole taivastie. Ahneudessa on suuri riski langeta epärehellisyyteen, sillä kun ’pirulle antaa pikkusormen, se vie koko käden’. Ahneus on elämässä ihan turhaa energianhukkaa, ja se rikkoo ihmissuhteitakin ja pilaa maineen kaikkien ihmisten silmissä. Kun ihmisellä on sopivasti sitä mitä hän tarvitsee, se on jo paljon.