”Kun he [Jeesus, Pietari, Johannes, Jaakob] seuraavana päivänä menivät alas vuorelta, tuli paljon kansaa häntä vastaan.

Ja katso, kansanjoukosta huusi eräs mies sanoen:

’Opettaja, minä rukoilen sinua, katsahda minun poikani puoleen, sillä hän on minun ainokaiseni; ja katso, hänen kimppuunsa käy henki, ja heti hän parkaisee, ja se kouristaa häntä, niin että vaahto lähtee; ja vaivoin se hänestä poistuu, runnellen häntä. Ja minä pyysin sinun opetuslapsiasi ajamaan sitä ulos, mutta he eivät voineet’.

Jeesus vastasi ja sanoi: ’Voi, sinä epäuskoinen ja nurja sukupolvi; kuinka kauan minun täytyy olla teidän luonanne ja kärsiä teitä? Tuo poikasi tänne’.

Ja vielä pojan tullessakin riivaaja repi häntä ja kouristi kovin.

Mutta Jeesus nuhteli saastaista henkeä ja paransi pojan ja antoi hänet takaisin hänen isällensä.

Ja kaikki hämmästyivät Jumalan valtasuuruutta.

Mutta kun kaikki ihmettelivät kaikkea sitä, mitä Jeesus teki, sanoi hän opetuslapsillensa:

’Ottakaa korviinne nämä sanat: Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin’.

Mutta he eivät käsittäneet tätä puhetta, ja se oli heiltä peitetty, niin etteivät he sitä ymmärtäneet, ja he pelkäsivät kysyä häneltä, mitä se puhe oli. ”

• Luukkaan evankeliumi 9: 37-45

Jeesus puhui joskus itsestään kolmannessa persoonassa, kuten tässä kun hän sanoi: ’Ihmisen Poika annetaan ihmisten käsiin’. Todennäköisesti hän siteerasi siinä vanhoja profetioita hänestä itsestään, sillä Vapahtajaa oli odotettu lähes 1000 vuotta ennen Jeesuksen syntymää ja profeetat olivat ennustelleet hänestä.

Itse Jumala, eli Jeesus, laskeutui meidän luoksemme taivaasta vapauttaakseen meidät ihmiset synnin orjuudesta. Jeesus oli jumalihminen, yhtä paljon mies kuin Jumala. Kun Jeesus eli maan päällä, hänellä oli inhimillisiä tunteita, kuten meillä ihmisillä, vaikka hän oli synnitön. Jeesus itki Lasaruksen tähden, suuttui kun temppeliä häpäisivät katalat rahanvaihtajat, väsyi kansanpaljouteen ja ihmisten uskonpuutteeseen.

Tämä ei ollut ainoa kerta, kun Jeesus moitti ihmisiä heikkouskoisuudesta. Opetuslasten olisi kuulunut kyetä samaan parannuksen ihmeeseen kuin Jeesus, sillä heille oli annettu voima korkeudesta parantaa ihmisiä. Opetuslapsillakin oli heikot hetkensä, kuten useimmilla ihmisillä.

Jeesus kaipasi jo takaisin Isän kotiin, ehkä myös sen vuoksi, että hän tiesi sen hetken olevan lähellä, kun hän oli nouseva takaisin taivaaseen. Sitä ennen hänen piti kuitenkin kestää ristinkoettelemus meidän puolestamme. Meidän, joiden usko on heikkoa. Hän suostui siihen Isän tahdon ja rakkauden vuoksi meidän puolestamme, jotta meillä olisi elämä hänen kauttaan. Kiitos Jeesus.